Pakkanen kiristyy - panokset kovenee

Täsä on meijän vessa

Heitteille jättäytyneiden hotelli on monin tavoin kummallinen asumus, vuosien saatossa täysin omanlaisekseen kerrostunut hauska talo, mutta yksi hilpeimmistä yksityiskohdista on ehdottomasti meijän v e s s a.

Vessaan mennään kylmästä eteisestä - hrrrr- komeron oven kautta.
K O M E R O N

O V E N.

(jos olet yli 165cm, kumarru.)

Vessa on kooltaan 100 x 130 senttimetriä,
ja siellä on kaikki tarvittava:
WC-pönttö, lavuaari, peili, valo ja patteri.
(ja lämminvesivaraaja, meikkipiipertimet ja fööni, tietenkin.)

Niilläkin jo p ä r j ä i s i .



Seinien väri aiheutti ensin tinnitystä, mutta siihenkin on jo tottunut. Oikeastaan utuinen vihreä sopii aika kivasti muiden tavaroiden oranssin ja punaisen kanssa!


Peräseinä on hiljalleen täyttynyt kuvista ja korteista.

Harmi vain, että ne ovat asioidessa selän takana...mutta on niistä iloa hampaita pestessä.



Oikeastaan Heitteille jättäytyneiden hotellin vessassa on aika paljon samaa Tunteellisen pupun vessan kanssa. Molemmat näyttäisi olevan pieniä ja ihania!

Ja tämä viimeinen hassutus näyttää kyllä perunalta, mutta se on

s a i p p u a !

Polttanut k y n t t e l i ä

Tähän tuli r u u s u .

Tähän siipi e n k e l i n .

Tuuskannut

On ollut jo k a u a n tarkoitus laittaa lisää asiaa, mutta on ollu aivan naurettavan pitkiä koulupäiviä (8-12h). Kaiken lisäksi koulussa on niin kylmä, ettei se voi olla ihmisoikeuksien mukaista... sitten kun
v i h d o i n
päivä on ohi, pitää vaan rääpästä tulet pesään ja käpertyä odottamaan lämpöä ja unta.


Syntyy aikavääristymiä. Sitä luulee kellon olevan viisi, kun se on yhdeksän.

Yhtenä iltana aioin alkaa katsomaan "Hiiriä ja ihmisiä" dvd:ltä, kun kello olikin jo yli kymmenen.
En sitten katsonutkaan. :(



Rankkaa.

Tässä kuitenkin yksi kuva karamellivärillävärjäyskokeilusta:

Paremmalla ajalla lisää, siihen asti h e i.

Touhunnut pihalla

Kiitos paljon kaikille jotka ovat jo ehtineet kurkistaa Heitteille jättäytyneiden hotelliin. Joukossa taisi olla jokunen, joka on o i k e a s t i piipahtanut Heitteillä.

Tämä blogimaa vaikuttaa vielä vähän oudolta ja toivonkin saavani paljon hyödyllisiä vinkkejä ja 'tavoille opettamista'. Osaisiko joku vaikka heti kertoa, että pitääkö kysyä lupa ennen kuin lisää jonkun omaan linkkilistaan? Ystävällistähän se varmasti on, mutta myös aika työlästä... On paljon ihania blogeja, joihin haluaisin opastaa muutkin kurkistamaan.

Tässä syksyn tunnelmaa H e i t t e i l t ä .


Parasta Heitteillä olemisessa on ehdottomasti aamut. Ne aamut, kun keittiön kolmannelle jakkaralle hyppää Piu-kissa ja pussailee minkä kerkeää. Kiireettömät aamut jaffakeittiössä.
Kirjoitan enemmän talosta ja sen ominaisuuksista ja omituisuuksista pikimmiten.
Tärkein ensin:

Se ei ole k a u n i s ,
mutta se on kodikas.

Tässä vielä Piukeli sentään, voivoivoi.

Sekaan vaan.

Aikani kaikkia kauniita, inspiroivia ja kannustavia blogeja luettuani päätin perustaa omani. Tervetuloa siis seuraamaan Heitteille jättäytyneen elämää! Tänne ajattelin laittaa kuvia ja sanoja elämästä, käsitöistä, kuvataiteesta ja runoudesta.

Asun keltaisessa rähjäisessä talovanhuksessa ja elän poikkeuksellista opiskelijaelämää. Aamut alkavat keittiön liedessä rätisevällä tulella, ja koulun jälkeen kotona odottaa talollisen työt.
Talon emännyyden jaan yhdessä kaverini kanssa, isännän paikkaa hoitaa arka kissaherra Piu.

P ä i v ä ä k ä ä n
en vaihtaisi pois.